30.1. sain vihdoin viimeisen tentin tehtyä ja saatoin aloittaa lukukausien välisen loman. Seuraavana päivänä suuntasimme Saulin kanssa kohti Espanjan aurinkoa Ryan Airin topakan lentoemännän siivittäminä. Auringosta viikon reissumme aikana saimme kuitenkin nauttia yllättävän vähän. Illan hämärtyessä tapasimme Elinan, joka johdatti meidät pimentyvän kaupungin läpi asunnolleen. Opimme pian, että Espanjassa on sisällä kylmempi kuin ulkona, ja Elinan suosittelemat villasukat tulivat tarpeeseen.
Seuraavana aamuna aloitimme tutustumisen Barceloonan nähtävyyksiin. Ensimmäisenä oli vuorossa Sagrada Familia. Maailman kuvatuin rakennustyömaa lienee. Kyseessä on siis Antoni Gaudin kirkko, jonka rakentaminen alkoi 1882. Ennen arkkitehdin kuolemaa 1926 saatiin valmiiksi neljä ensimmäistä tornia. Siitä lähtien kirkkoa onkin sitten rakennettu enemmän tai vähemmän ahkerasti. Rakentaminen on alusta asti rahoitettu lahjoitusten turvin. Nykyisin valmiina on jo 8 tornia. Enää puuttuu neljä jo rakennettujen tornien kokoista apostolien tornia, yksi suurempi torni Marialle ja suurin torni Jeesukselle sekä paljon muuta. Tästä voidaankin sitten alkaa arvailemaa rakennuksen valmistumisajankohtaa.

Kärsimyspääty.

Yksityiskohtia ei tästäkään Gaudin rakennuksesta puutu, vaikka suurin osa niistä vielä puuttuukin. Liskot ja sammakot kiipeilevät pitkin tukirakenteita.

Joulukuusitorni.

Sisäänkäynti kärsimysovesta.

Sisäpuolelta kirkkoa ei oltu vielä ehditty koristella. Museon pienoismallissa näitä pylväitä pitkin tosin kiipeili apinalauma. Taustalla rakennustelineitä kohoamassa korkeuksiin.

Puolen tunnin jonotuksen jälkeen pääsimme hissillä ylös yhteen torneista. Takaisin päätimme tulla portaita. Päätös, jota lähes kaduin heti kun oli liian myöhäistä kääntyä takaisin. Portaat alas kun olivat kapeat, ja ohittaminen oli mahdotonta. Alhaalta katsottuna mitättömän näköiset ikkuna-aukot muuttuivat sisältäpäin nähtynä valtaviksi rei'iksi seinässä. Keskityin siis alas pääsemiseen Saulin ikuistaessa näkymät.

Ylhäältä näkyi myös eräs kurkku.

Pelottomia työmiehiä parsakaalien ja muiden hedelmien ympäröiminä. Jokaista pikku tornia, joita on monta, koristaa jonkinmoinen vihanneskori.

Vieläkin pelottomampi työmies. Onneksi ei raksaharjoittelu ollut täällä.

Hiukan alempana käytävän kevyesti levennettyä uskaltauduin minäkin ottamaan kuvan portaikosta.

Ne kuuluisat portaat, joissa ei muuten ollut kaidetta. Elikkäs kamera takaisin Saulille.
Sagrada Familian jälkeen oli aika päättää, että missä vielä tänään kävisimme. Aikaa oli vierähtänyt yllätykseksemme tunti jos toinenkin kyseisessä kirkossa. Päätimme suunnata kohti Forumia ja kuuluisaa kolmiota.

Hienohan se oli.




Kolmion taakse kierrettyämme näköpiiriin ilmaantui lisää mielenkiintoisia rakennelmia. Täytyi mennä lähemmäksi.

Mittakaava tässä puistossa oli kuitenkin todella hämäävä. Jo pelkkä kolmio oli suuri, mutta tälle valtaisalle katokselle päästyämme kolmio häämötti enää jossain kaukaisuudessa. Katos oli valtava aurinkopaneliteline.

Katoksen alla.

Ja katoksen päällä.

Lisää katoksia tulossa aurinkoenergialle.

Katoksen viereltä, eli vartin kävelymatkan päästä, aukesi näkymä telakalle ja tehtaille. Hieno paikka tämäkin.

Kohti horisonttia.

Täysin päinvastaisessa suunnassa telakasta aukesi puisto lasten leikkihärveleineen.

Hienot aallonmurtajat ja välimeri.

Puistossa. Pieni leikkipuisto muuttuikin suureksi puistolabyrintiksi.

Ja taas kiipeillään.

Sauli ehti kavuta maisemienkatselutasanteelle minun vielä käydessä kurkistamassa seuraavan nurkan taakse, josko sieltä näkyisi rannalle.

Myrskyä uhkaava tuuli ja välimeri taustalla. Jos käytte Barcelonassa, niin käykää ihmeessä myös tuolla Forumilla kävelemässä ajan kanssa. Maisemat ja paikka ovat todella hienot ja tilaa riittää. Mun suosikki paikka koko Espanjan reissulla.

Kotimatkalla kohtasimme metroasemalla supermarketti automaatin. Oli pakko kokeilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti