Lauantai-iltana saavuin Mattwiliin. Kaikki oli edelleen lähes ennallaan. Sain saman huoneen, jossa olin yöpynyt jo useasti aiemminkin. Lapset sen sijaan olivat kasvaneet hirmuisesti! Puutarha oli juuri myllätty täysin uusiksi ja perheen Lulu-koira oli kuollut.
Sunnuntaina maittavan parsa-aterian jälkeen lähdimme katsomaan lauttakisaa. Tilan renki osallistui joukkuineen kyseiseen kilpalaskuun, joten toiveissa oli bongata hänet jostain joen varrelta. Sää oli mitä parhain ja aurinkoisin, joten rannalla oli varsin mukavaista istuskella. Hiukan tosin suomalaisena harmitti uimavarusteiden uupuminen.
Ensimmäinen laineilla lipuva lautta otti kantaa sääskien mukana leviävään nautakarjan tautiin.
Martin-isä ja Michael.
Michael. Mikäs lautta se siellä taustalla lähestyykään?
Smurffit on täällä taas! Siniset ystävämme olivat ehtineet pitkän taipaleen aikana nauttia jo huomattavan määrän smurffilimsaa. Lautta ajoi karille, eikä sitä ollut kiirus siitä irrottaa. Toisaalta, huojuvaisista irrotusyrityksistä ei liiemmin hyötyä olisi ollutkaan.
Heitetäänkö ankkuri pohjaan?
Heitetäänkö ankkuri pohjaan?
Vipinää kinttuihin tuli vasta, kun pinokkio ystävineen ajoi ohi. Sen siitä saa, kun pitää liian pitkän juomatauon.
Seuraavana katselupaikkaamme lähestyi ihka oikea Lego-lohikärmes!
Lautta linnoituksineen ja linnoituksen vartioineen lipui vauhdikkaasti ja sulavasti ohi.
Kaikki eivät olleet panostaneet ajopeleihinsä ihan yhtä paljon.
Lisää smurffeja... Toistaiseksi vielä seilauskunnossa.
Myös Sveitsin kansallissuklaa Toblerone oli hyvin edustettuna. Parin tunnin aikana näimme ainakin kolme jättimäistä suklaapatukkaa virrassa.
Jotkut haaveilivat ilmeisesti vielä kuumemimmista keleistä.
50-vuotiaat smurffit kilpailivat teema-ykkössijasta yhdessä 100-vuotiaitten Legojen kanssa.
Ja nyt siellä se menee!! Odotettu lehmänlantaenergialautta!
Keskellä sinisessä t-paidassa renki Lukas.
Keskellä sinisessä t-paidassa renki Lukas.
Alpit ja formula ja makkaran paisto yhdistettynä. Myös tällä mökkeröllä oli suuria vaikeuksia vedenalaisten kivien kanssa.
Lego-ukot tulee!!
Jokos lähdettäisiin? Odotetaan nyt vielä tuo lautta tuolta.
Johannes.
Armvillen ylikansalliset yhtiöt jäivät karille ja joutuivat päästämään Lego-palikat ohitseen. Taisi olla mainoskikka moinen pysähtyminen. ...ja lapsille ois nyt tarjolla ilmapalloja...
Sitten olikin jo aika Martinin mennä lypsylle, sillä renkipojalla oli vapaapäivä lauttakisan johdosta.
Thurgau-lehmiä.
Navetta.
Margrith esitteli minulle paikkoja, jonka jälkeen lähdimme kävelylle läheiselle nyppylälle.
Maisemia. Suurin huippu on ensimmäinen alppi täältä käsin eli Säntis.
Kotona lapset paneutuivat matematiikan ja saksan kieliopin saloihin. Onneksi saksa ei ole äidinkieleni, sen verran vaativalta kuulosti.
Charlotte.
Charlotte.
Michael ja Johannes.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti