Kukkasia

Kevät on täällä pitkällä, ja aurinkoisina päivinä on jo oikeastaan kesä. Tässäpä kukkasia kävelylenkin varrelta.

Mangoliapuu.

Mangoliakukkanen.

Omenapuu?


Piikkilankakukkasia.

Koivukin kukkii, tosin pari kuukautta etuajassa Suomeen verrattuna.

Voikukkasia.

Rooma 4

Tänään oli prohvessorin mukaan vuorossa koko excun huipennus eli Villa Giulia. Olihan se toki vaikuttava, mutta ei edes päivän kohokohta henkilökohtaisella listallani. Osasyynä huonoon menestykseen oli kenties taaskin sade.

Etsi kuvan kirkoista 5 virhettä.

Palazzo Medici.

Espanjalaiset portaat.

Erään kirkon erääseen kappeliin tuli hyvin sakraali valo auringon pilkahdettua pilvien välistä.


Pyhän Paavalin kirkko Paavin kuvineen oli listalla seuraavana. Tilaa on alun perin enää kahdelle Paaville, mutta varmuuden vuoksi oli tyhjiä rinkuloita lisätty noin tusina lisää, mikäli Vapahtaja ei saavukkaan kahden seuraavan Paavin aikana.

Sama kirkko ulkoapäin.

Lopulta pääsimme minun päivän kohokohtaan, joka olikin koko excursion viimeinen kohde. Ostia Antica elikkäs Rooman antiikin aikainen satama. Kiire oli suuri täälläkin, emmekä ehtineet näkemään yleistä käymälää eikä monia muita yli 2000 vuotta säilyneitä rakenteita. Mutta onneksi sentään jotain kuitenkin. Amfiteatteri patsaineen.

Raunioita.

Portaat.

Tupa.

Minä. Tänne on tultava uudestaan ajan ja auringon kanssa. Kenties sitten, kun vihdoin onnistun pääsemään vierailulle Barbaran luo. Tällä kertaa Barbara oli vierailulla siskonsa luona Ranskassa, emmekä siis nähneet hyvästä yrityksestä huolimatta.

Kotimatkalla yöjunassa. Slovenian tytöt, Eirick ja yksi itävaltalainen.

Rooma 3

Kolmas excursio päivä alkoi. Tänään oli ohjelmassa vaivaiset 16 kohdetta, jotka uskokaa tai älkää, kaikki käytiin läpi. Niistä suurin osa oli jälleen kirkkoja, joista osasta en ollut ikinä kuullutkaan, mutta joku pyhimys niihin aina oli haudattu. Itävaltalaiset ovat suurimmaksi osaksi katolisia, joten he ehkä saivat noista kirkoista enemmän irti. Minulle ne alkoivat olla yhtä ja samaa puuroa. Liikaa ja liian nopeasti, jotta ehtisi rekisteröidä kaikki erot. Mainittakoon, että tämän päivän aikana kävimme myös Rooman ainoalla aukiolla, jonka reunalla ei ollut yhtään kirkkoa!

Puolessa välin päivää menimme käymään juutalaiskortteleissa, jotka olivat yhä juutalaisten asuttamia, ja mittakaavaltaan suorastaan kodikkaita.



Näimme myös Augustuksen aikaisen teatterin, jonka yläkerroissa oli nykyjään asuntoja.


Tämän esitelmän sisältöä oli jälleen kerran mahdoton kuulla, joten ymmärtäminenkin jäi aika vähälle. Professori piti esitelmän jälkeen kuitenkin pitkän puheen siitä, että mitä kauneus ja arkkitehtuuri sekä tyyli ovat. Ydin asiat tulivat siis myös meille vaihtareille selviksi.


Pantheon tuo kaikkien jumalten temppeli oli sekin muutettu kirkoksi. Vaikuttava se oli silti.

Kupoli ja valo.

...ja minä.


Professori halusi selvästi vierailla Pantheonin lähettyvillä olevassa lahjatavaraliikkeessä, joten saimme puolen tunnin evästauon.

Rooma 2

Seuraavan aamun aloitimme ahtautumalla metroihin. Kolme metroa vaadittiin, jotta ruuhka-aikana 30 hengen porukka saatiin kunnialla Vatikaanin pysäkille. Menimme siis vatikaaniseen museoon. Kohokohtana mainittakoon Sixtuksen kappelin katossa ollut Michelangelon maalaus, joka ööpisessäkin on julkaistu. Kuvaaminen oli kappelissa tietenkin kiellettyä. Kieltoa vahvistivat kylttien lisäksi tasaisin väliajoin kuuluvat museotätien möreät "No Photo!!" -huudahdukset.

Varsin mielenkiintoinen oli myöskin käytävä, jonka varrelle oli kartoitettu koko Italia 1500-luvulla. Valtavissa seinätauluista löytyi paitsi koko Italia, myöskin kaikki provinssit ja suurimmat kaupungit, sekä merkittävät taistelut ja...

...tietenkin merihirviöt!

Emme voineet olla huomaamatta näitä veikeitä elukoita, jotka bongasimme minimosaiikkitauluista.

Leijona rukka, joutunut raivostuneen villisian jahtaamaksi.

Ja näin ne valmistuvat. Mittakaavasta sen verran, että kuvan vasemmassa alareunassa oleva pallura on noin 0,5 cm halkaisijaltaan.

Valmis kalkkuna tsuumiputken läpi kuvattuna.

Museon jälkeen ehdimme pitää pikaisen evästauon, ennen kuin oli aika taas jalkautua arkkitehtuurin ihmeelliseen maailaan.

Vatikaanissa kun ollaan, niin Pietarin kirkolle siis. Ja ei muuta kuin jonottomaan. Prohvessorimme antoi ohjeet, jotta 20 minuutin päästä kuuluu olla vastakkaisella portilla. Jonossa meni noin 12 minuuttia, joten sisälle kirkkoon jäi 5 min, jonka jälkeen oli vielä 3 min aikaa juosta tapaamispaikalle. Järjetöntä tämmöinen aikataulutus. Eihän tuossa ajassa voi mitenkään ehtiä nähdä noin suurta kirkkoa, mutta minkäs teet.

Kuuluisa kupoli.



Pylväitä.


Seuraavaksi Egelsburg tai siis St. Angelo, eli minun esitelmäkohteeni.
Lyhyesti sanottakoon, että pytingin rakennutti Keisari Hadrinius itselleen mausoleumiksi. Keisarin hautajaisia jouduttiin kuitenkin siirtämään vuodella, sillä rakennustyöt valmistuivat vasta 138 jkr eli vuosi Keisarin kuoleman jälkeen.



Tässä olemme toisessa kerroksessa Mausoleumia, emme Rooman kaduilla.


Huipulta, jota ei enää peittäneet sypressit kuten noin 2000 vuotta sitten, oli mahtavat näkymät yli Rooman. Pystyimme bongaamaan Pietarin kirkon ja Vatikaanin lisäksi noin 300 muuta kirkkoa.


Yllättävää kyllä, aikaa oli varattu jopa piknikille, joten ei muuta kuin eväiden kimppuun. Sääkin oli, yllättävää kyllä, lähes aurinkoinen ja lämmin. Kuvassa norjalainen Eirick ja itävaltalaiset Thomas ja Stefan.



Se huipun alkuperäinen marmori enkeli 500-luvulta.


Kävimme enää Fontana Trevillä, ja sitten olikin päivä pulkassa. Meille jäi siis vapaa ilta! Kävelimme Espanjalaisille portaille istuksimaan ja nauttimaan Roomasta. Näkymä portaiden yläpäästä.


Illalla menimme Eirickin kanssa vielä ihastelemaan Fontana Trevin iltavalaistusta, jonka jälkeen olikin aika syödä hyvin ansaittu italialainen pitsa.



Kotimatkalla törmäsimme vielä tähän kuuluisaan suihkulähteeseen, näitä kun Roomassa riittää.